Maanpuolustuskyky on kuin henkivakuutus
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Maanpuolustuskyky on kuin henkivakuutus

Kuva Hanna Karkkonen

Puolustuskyky hankitaan ja ylläpidetään pahimman skenaarion varalta.

Näin tähdensi kenraaliluutnantti (evp) Paavo Kiljunen Kuopiossa järjestetyssä maanpuolustusseminaarissa.

”Maanpuolustuskyky on mitoitettava sellaiseksi, että potentiaalinen hyökkääjä kokee sotimisen kannattamattomaksi.”

Kiljusen mukaan pahin skenaario Suomen kohdalla olisi joutua laajamittaisen sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.

”Alueellamme ei ehkä ole itseisarvoista kiinnostavuutta, mutta laajemmassa eurooppalaisessa tai arktisessa viitekehyksessä kylläkin.”

Maailma muuttuu

Toimintaympäristö on muuttunut yhä kansainvälisemmäksi ja myös puolustuskyvyn on mukauduttava siihen.

”Puolustuskykymme ja sen kehittäminen ovat yhä riippuvaisempia kansainvälisestä yhteistoiminnasta”, puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston suunnitteluyksikön johtaja, kommodori Timo Junttila puolestaan painotti.

”On epätodennäköistä, että joutuisimme kohtaamaan sotilaallisia uhkia yksin, eristyksissä ympäröivästä maailmasta.”

”Siksi yksi tulevaisuuden maanpuolustuksen kivijaloista onkin kansainvälisen yhteistyön syventäminen.”

Tällä hetkellä meneillään on vuoteen 2015 asti kestävä puolustusvoimauudistus.

”Sodan ajan joukkojen määrää vähennetään yli 100 000, mutta sen jälkeenkin vahvuus on noin 230 000. Se on eurooppalaisittain edelleen varsin korkea.”

Junttilan mukaan sille löytyy perustelut maamme laajuudesta ja sijainnista.

”Suomi on myös valinnut puolustuslinjakseen koko maan kattavan alueellisen puolustusjärjestelmän.”

”Joukkojen vähenemistä pyritään kompensoimaan entistä suorituskykyisemmillä joukoilla ja asejärjestelmillä.”

Itsenäisyys on vapautta

Kuopiolainen, joulukuussa 90 vuotta täyttävä Pirkko Naukkarinen oli nuorena tyttönä omalta osaltaan puolustamassa Suomea. Hänelle itsenäisyys merkitsee vapautta elää ja olla itsenäisessä Suomessa. “Jossa asiat ovat kaikesta huolimatta varsin hyvin”, hän toteaa.

“Kiitollisena olen, että olen saanut elää näin terveenä ja virkeänä. Minulla on neljä lasta, 6 lastenlasta ja 4 lastenlastenlasta.”

Kouvolasta kotoisin oleva Naukkarinen oli 17-vuotias, kun hän oli jo Kouvolan sotilaspiirissä apulaisena.

“Kun täytin 18 vuotta, lähdin lotaksi ensimmäisen kerran Viipuriin. Sieltä Rautuun, entiselle Suomen rajalle, Karjalan kannakselle. Olin pisimpään lentolaivueen 26:n kanttiinissa. Kun sota syttyi, tuli komennus Käkisalmeen ja Luumäelle”, Naukkarinen muistelee.

Lottapuvuista äitiyspuku

“Halu auttaa isänmaata oli suuri. Seikkailuakin se oli, silloin oli uskallusta lähteä. Asemasodan aikana elo oli rauhallista ja pääsin itsekin lentokoneen kyytiin ja katsomaan maisemia Laatokan yläpuolella. Sodan alettua muistan pommitukset, korsussa asumiset ja kun näimme, miten ihmiset lähtivät toistamiseen evakkoon. Pelko oli läsnä, kun perääntyminen alkoi.”

“Yksi näky on erityisesti jäänyt mieleen. Vanha laiha mummo oli kotinsa puunjuurella rukoilemassa pommien jysähdellessä ja lehmien juostessa pihalla. Hätä oli suuri.”

Naukkarinen oli lottana järjestön lakkauttamiseen asti. Sodan jälkeen Naukkarinen meni naimisiin ja kahdesta lottapuvusta tehtiin äitiyspuku. Kankaista kuten kaikesta tavarasta oli pula.

“Ehkä myös sodan vuoksi koulutus jäi naisilta kotitöiden jalkoihin. Nykyään kannustan nuoria kouluttautumaan ja opiskelemaan.“

Maamme-laulu herkistää

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on kutsunut Pirkko Naukkarisen Itsenäisyyspäivän juhliin Tampereelle. Naukkarista suositteli Lottaperinneyhdistys. Kuopiosta juhliin lähtee tietojen mukaan kolme lottana palvellutta.

“Odotan erityisesti illan konserttia, että saan kuulla Maamme-laulun ja Finlandia-hymnin. Ne koskettavat aina isänmaallisissa tilaisuuksissa”, Naukkarinen toteaa ja pyyhkii kyyneleitä silmäkulmasta.

Mukaan Itsenäisyyspäivänjuhliin lähtee tytär Kirsi.

“Onhan tämä suuri kunnia. Juhlamielellä lähdemme. Ja koen merkittävänä, että nykyään lottienkin tehtävää arvostetaan. Olen ilokseni huomannut, että etenkin nuoriso antaa arvon”, Naukkarinen toteaa.

 

HELI HARING

HANNA KARKKONEN