Hyvää kuolemaa etsimässä
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Lähikuvassa

Hyvää kuolemaa etsimässä

27.11.2019

Teksti: Anne Heikkinen

Kuva: Raija Törrönen

Millainen on hyvä kuolema? Tätä kysymystä terveystieteiden tohtori Anja Terkamo-Moisio on pohtinut moneen kertaan työurallaan sekä hoitotyön että akateemisen tutkimuksen parissa.

Hyvän kuoleman käsite on hyvin yksilöllinen, mikä tekee siitä myös hyvin monitahoisen. En usko, että on edes mahdollista määritellä tätä käsitettä yksiselitteisesti. Yhdelle hyvä kuolema tarkoittaa valmistautumista ja mahdollisuutta hoitaa asiat kuntoon ja jättää tärkeille ihmisille jäähyväiset. Toiselle taas hyvä kuolema on äkillinen tapahtuma, jossa ihminen lähtee niin sanotusti saappaat jalassa”, Anja Terkamo-Moisio pohtii.

Terkamo-Moisio on koulutukseltaan sairaanhoitaja, jonka akateeminen tutkimusmaailma imaisi mukaansa. 

”Kliinisessä työssä kohtasin paljon kuolevia potilaita sekä hyvin erilaisia kuolemia, mikä herätti omassa mielessäni monia kysymyksiä, kuten miksi toisille lähestyvän kuoleman hyväksyminen on niin paljon helpompaa kuin toisille. Samoin elämän loppuvaiheen eettiset kysymykset pohdituttivat. Hain kysymyksiini vastausta olemassa olevasta kirjallisuudesta ja sitä kautta kuolema ja elämän loppuvaiheen hoitoon liittyvät kysymykset muodostuivat omaksi tutkimusaiheekseni.”

Eutanasia herättää tunteita

Anja Terkamo-Moisio tarkasteli vuonna 2016 Itä-Suomen yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan suomalaisten sairaanhoitajien sekä kansalaisten asenteita kuolemaa ja eutanasiaa kohtaan.  

”Eutanasiaan liittyvät asenteet ovat sidoksissa ihmisen perimmäisiin arvoihin, kysymykseen elämän arvosta. Näin ollen ne ovat hyvin henkilökohtaisia sekä herättävät voimakkaita tunteita.”

”Mitä voimakkaammin ihminen pelkää tai pyrkii välttelemään kuolemaa, sitä kielteisempää on myös hänen suhtautumisensa eutanasiaan.”

Myös ihmisen uskonnollisuus vaikuttaa hänen asenteisiinsa sekä kuolemaa että eutanasiaa kohtaan.

”Tutkimuksilla ei ole voitu yksiselitteisesti osoittaa, mitkä taustatekijät vaikuttavat henkilön eutanasiaan kohdistuviin asenteisiin, lukuun ottamatta henkilön uskonnollisuutta. On todettu, että mitä uskonnollisempi ihminen on, sitä kielteisempi on hänen asenteensa eutanasiaa kohtaan. Tutkijan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että meidän tulee lähestyä aihetta uudesta näkökulmasta, joka saattaisi lisätä tietoa ja ymmärrystä asenteiden taustalla vaikuttavista tekijöistä.”

Elämän loppuvaihe pohdituttaa

Terkamo-Moision väitöstutkimukseen osallistuneet suhtautuivat eutanasiaan hyväksyvästi. Enemmistö eli 74 prosenttia sairaanhoitajista ja 85 prosenttia muista vastaajista ilmoitti hyväksyvänsä eutanasian osana suomalaista terveydenhuoltoa.

”Luku voi vaikuttaa korkealta, mitä se tietenkin omalla tavallaan onkin. On kuitenkin muistettava, että jokaiseen tutkimukseen osallistuvat usein ne henkilöt, joita aihe koskettaa tai joilla on aiheesta jonkin mielipide, kanta tai kokemus.”

Anja Terkamo-Moisio korostaa, että tärkeää olisi saada kiinni niistä tekijöistä, jotka asenteiden, niin myönteisten kuin kielteisten, taustalla vaikuttavat. 

”Se mistä tämä luku kuitenkin mielestäni kertoo, on tarve eutanasiasta ja elämän loppuvaiheen päätöksistä käytävälle keskustelulle.” 

Mitä eutanasia on?

Kysymys eutanasiasta on vailla yksiselitteistä vastausta. Olemassa olevan lainsäädännön ja kansainvälisen tutkimuksen perusteella eutanasialla tarkoitetaan aktiivista tekoa toisen ihmisen elämän päättämisestä hänen omasta pyynnöstään. Olennaista on kuolevan henkilön oma vapaaehtoinen pyyntö hänen elämänsä päättämiseksi. Pyynnön pitää olla tarkoin harkittu ja useaan kertaan esitetty. 

”Eutanasiaa on määritelty hyvin eri tavoin eri aikakausina, mikä on johtanut tämän käsitteen merkityksen hämärtymiseen. Se on vaikeuttanut valitettavasti myös siitä käytävää keskustelua. Samoin määrittelyssä on usein käytetty sanoja, joilla itsessään on jo tietty lataus, joka voi olla joko positiivinen tai negatiivinen ja siten ohjata osaltaan keskustelun sävyä. Esimerkiksi Suomen Lääkäriliitto puhuu potilaan surmaamisesta.” 

Omassa väitöstutkimuksessaan Anja Terkamo-Moisio käytti eutanasiasta määritelmää ”aktiivinen teko toisen ihmisen elämän päättämiseksi hänen omasta pyynnöstään”. Tästä määritelmästä ilmenevät myös eutanasian neljä tunnuspiirrettä eli eutanasia on aktiivinen teko, eutanasia on tarkoituksellinen, eutanasian tavoitteena on toisen ihmisen elämän päättäminen ja eutanasian toteuttaa aina joku toinen kuin sitä pyytävä henkilö. 

Keskustelu jatkuu

Kysymykset eutanasiasta ja sen mahdollisuudesta ovat Suomessa olleet kiivaan keskustelun kohteena viimeisten vuosien aikana. Kansalaisaloite eutanasialain säätämiseksi ja eutanasian laillistamiseksi keräsi huiman määrän allekirjoittajia. Eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen ehdotuksen eutanasian sallimisesta toukokuussa 2018. 

”Eduskunnan äänestettyä kansalaisaloitteen ehdotusta vastaan julkinen keskustelu eutanasian ympärillä hiljeni huomattavasti. Keskustelu ei kuitenkaan ole kokonaan tyrehtynyt, mistä voidaan pitää osoituksena esimerkiksi kuluvan vuoden lokakuussa julkistettua kuolin-aputahtoa.” 

”Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysvaliokunnan asettama asiantuntijatyöryhmä selvittelee muun muassa eutanasiaan liittyviä seikkoja ja tämän työn tulisi olla valmis kesällä 2021. On mielenkiintoista nähdä millaisiin lopputuloksiin he tulevat ja miten se vaikuttaa käytävään keskusteluun”, Terkamo-Moisio toteaa.