Mies, musiikki ja Raamattu
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Mies, musiikki ja Raamattu

Kuva Tuija Hyttinen

Luomisen tuska ja suuri armo ovat tuttuja säveltäjä Kari Tikalle.

 

Musiikki on vienyt jo pienestä pojasta saakka Kari Tikkaa. Lapsena ympärillä oli laulava perhe ja suku. Tikka itsekin veisasi seuroissa niin römeästi, että sukulaiset uumoilivat hänestä pappia.

”Ei tullut pappia. Jumala veti minut musiikin maailmaan”, Kari Tikka muistelee.

Ja komea ura hänellä takanaan onkin. Tikka on säveltänyt lukuisia kirkko-oopperoita ja hengellisiä lauluja, joita on esitetty myös ulkomailla. Kansallisoopperan kapellimestarin tehtävistä hän jäi eläkkeelle kaksi vuotta sitten.

Tikan hengellisistä lauluista tunnetuimpia ovat Viisi laulua Raamatun sanoihin, joista Armolaulu on käännetty ainakin kahdeksalle kielelle. Hän on myös sovittanut 35 virttä sinfoniaorkesterille.

”Kirkkomusiikki on ollut minulle enemmän harrastus. Nyt eläkkeellä sille onkin sitten enemmän aikaa.”

Musiikki on Jumalan lahja

Tikan mukaan Jumala on vahvasti ohjannut häntä ja hänen valintojaan läpi elämän.

”Mielestäni esimerkiksi musiikki ja sen luominen ovat Jumalan lahjoja. Olen syvästi kiitollinen, että minulla on tällainen lahja.”

”Meidän jokaisen tehtävä on toteuttaa täällä niitä lahjoja, joita itse kullekin on annettu.”

”Jumalan armo on merkinnyt minulle niin paljon, että olen halunnut tuoda sitä esille sävellysten kautta. Tietyt lähteet vain aukeavat ja säveliä alkaa pulputa.”

Kaste on aina merkinnyt Tikalle uskon perustaa.

”Uskoni nojaa hyvin vahvasti Lutherin ajatuksiin. Kaikki kiteytyy ilmaisuun se on täytetty. Minulle se tarkoittaa, että asiani on hoidettu. Jumala on ne hoitanut.”  

Tikan arjessa uskonto on vahvasti läsnä jo siksikin, että hänen vaimonsa on pappi. Myös pariskunnan kaksi poikaa ovat lähteneet pappisuralle.

”Viikoittainen messu on tärkeä henkireikä. Saan voimaa myös siitä ajatuksesta, että syntimme annetaan jatkuvasti anteeksi.”

Raamattu inspiroi ja ravistelee

Hyvin monet Tikan musiikkiteoksista pohjautuvat Raamattuun, sen kertomuksiin ja henkilöihin.

”Usein asetan Raamatun pianon nuottitelineelle ja siitä se inspiraatio sitten lähtee.”

Tikka kuvailee Raamattua monipuoliseksi ja rikkaaksi kirstuksi, josta ammentaa.

”Minulle se ei suinkaan näyttäydy fossiilisena kirjana, vaan avaa uusia näkökulmia oikeastaan mihin tahansa aihepiiriin. Välillä yllätyn siitä, kuin moderni teos on loppujen lopuksi kyseessä.”

”Ihminen helposti kangistuu vanhoihin ajatuksiin, mutta minä koen, että Raamattu ravistelee näitä luutuneita käsityksiä. Myönnän kyllä, että monet ajattelevat asian aivan toisin päin.”

Raamattu ei suinkaan ole aina ollut Tikalle innoituksen ja armon lähde.

”Olen elänyt nekin vaiheet, jolloin teos on tuntunut ahdistavalta, inhottavalta ja pelottavaltakin.”

Viime aikoina Tikkaa on erityisesti kiinnostanut apokryfikirjojen maailma. Sieltä on peräisin myös keväällä ensi-iltansa saava Judit-ooppera.

”Judit esiintyy hyvin monien 1400–1600 -luvuilla eläneiden kuvataiteilijoiden maalauksissa. Niiden kautta kiinnostuin itsekin apokryfikirjoista.”

Judit-oopperan ohjaa Tikan tytär.

Lapsen naurussa asuu pyhyys

Vaikka Jumalan armo on Tikalle yksi elämän kantavista voimista ja kirkkomusiikki intohimo, hän hieman vierastaa pyhyyden käsitettä.

”En oikein pidä siitä, että asioita arvotetaan pyhiksi tai epäpyhiksi. Ylipäätään kaikenlainen karsinointi on turhaa.”  

”Mielestäni ei ole mitään ulkopuolelta tulevaa pyhää, joka menisi yli käsityskyvyn.”

Tikalle pyhät asiat löytyvät jokapäiväisestä, tavallisesta elämästä.

”Minulle sellaisia ovat lapsen nauru, ihanat ystävät, hyvä ruoka – se kaikki, mikä kuuluu meidän arkipäiväämme.”

”Kristus on tuonut meille tavallisen, heikon ja syntisen ihmisen pyhyyden. Minut tekee iloiseksi se, että niin mahtava Jumala meillä on.”

Tikan mielestä pyhyyden tavoin myös Jumalan voi löytää kaikkialta.

”Ei hän ole mikään parrakas ukko, joka tuolta ylhäältä ohjailee. Jumala on mukana kaikessa. Hän on elämä itse.”

Rakkauden iskuja

Elämä Jumalan armon syleilyssä ei kuitenkaan ole ollut Tikalle pelkkää päivänpaistetta. Varsinkin sävellystyössä hän on joskus kyntänyt pohjamutia myöten.

”Luominen on niin kokonaisvaltaista, että siihen liittyy myös suurta tuskaa.”

”Erityisesti Luther-oopperan kanssa kamppailin paljon ja vietin unettomia öitä. Silloin tuli olo, etten minä ole yhtään mitään.”

Pimeyden jälkeen on silti koittanut aina valo.

”Murhehuoneessa pitää saada olla aikansa. Kyllä sieltä lopulta aina pois pääsee.”

”Olen oppinut, että Jumalalla on kaksi kättä. Toisella hän lyö ja toisella lohduttaa – mutta molemmilla hän rakastaa. Iskut ovat sittenkin rakkauden iskuja, ja ne kaikki ovat olleet välttämättömiä.”

Siilinjärvellä syntyneelle Kari Tikalle myönnettiin marraskuussa Luterilaisen Kulttuurin Säätiön tunnustuspalkinto. Palkitsemisperusteluissa Tikkaa kuvailtiin laaja-alaiseksi kirkkomusiikin ja muun hengellisen musiikin vaikuttajaksi.

”On lämmittävää huomata, että musiikillani on ollut merkitystä. Otin palkinnon nöyrän kiitollisena vastaan.”

 

HELI HARING