Veneiden pesua ja saunan lämmitystä
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Lähikuvassa

Veneiden pesua ja saunan lämmitystä

26.6.2019

Tekst ja kuvat: Maiju Korhonen

Talkooleirillä tehdään töitä omien kykyjen mukaan.
Taivas täyttyy pilvistä Rytkyn leirikeskuksen yllä. Kostean lämmin ilma enteilee sadetta, ja kauempana jyrähtelee ukkonen. Talkootyöt ovat tältä päivältä päättyneet. Sisällä leirikeskuksessa diakonit Jarmo Tarkkonen ja Piia Jääskeläinen ovat viettämässä tiistai-iltapäivää leiriläisten kanssa.

”Leirillä jokainen tekee töitä oman kunnon ja jaksamisen mukaan. Toiminta pohjautuu kristillisiin arvoihin, mikä näkyy aamu- ja iltahartauksina sekä leirikirkkoina”, Tarkkonen kertoo.

Leiri kestää neljä päivää, minkä aikana osallistujat noudattavat tiettyä päiväjärjestystä. Aamuhartauden jälkeen seuraa aamupala ja lipunnosto. Sitten aloitetaan päivän työt. Välillä syödään päivällinen ja lounas. 
”Ja illalla saunotaan ja nautitaan yhteisestä iltaohjelmasta. Meillä on ollut muun muassa tietovisailua ja laulua”, kertoo Jääskeläinen. 

Halkoja liiteriin

Talkootehtävät vaihtelevat veneiden pesusta pieniin korjaustöihin, ikkunoiden pesuun ja halkojen mättämiseen liitereihin.

”Isolla joukolla saamme paljon aikaan lyhyessä ajassa, mikä on iso apu leirikeskuksen ylläpidossa”, Tarkkonen sanoo. 

Myös leiriläiset kokevat saavansa talkooleireiltä paljon. Kuopiolaiset Elvi Saastamoinen ja Ari Gröhn palaavat kerta toisensa jälkeen vapaaehtoistyöhön paitsi auttamisen ilosta, myös siksi, että heille leireillä oleminen on irrottautumista arjesta. 

”Vaihtelu virkistää. Kaikki ovat täällä entuudestaan tuttuja minulle, ja Elvin kanssa tutustuttiin Hirvijärven leirillä lähemmäs 20 vuotta sitten”, Gröhn muistelee.

Gröhnille seurakunnan tarjoama virkistystoiminta on tuttua. Hän on ollut muun muassa isä–poika -leirillä, perheleirillä ja Valoa kohti -leirillä. Leirien lisäksi hän käy muutaman kerran viikossa kokoontuvassa Pulinapajassa, missä yksinasuvalle löytyy aina juttuseuraa. 

Kohtaamispaikasta iloa

Kohtaamispaikat ovat tärkeitä, sillä ne antavat voimaa arjen keskelle. Myös Saastamoinen on paljon menossa. Jäätyään eläkkeelle hän alkoi tehdä vapaaehtoistyötä useille eri kohteille, kuten muun muassa diakoniakeskukselle, Puijon seurakunnalle ja SPR:lle. 

”Eniten minua työllistää kuitenkin Rissalan sotilaskoti. Kohteita on paljon, mutta tykkään siitä, että saan tehdä erilaisia töitä. Parasta on se, ettei työstä saa rahallista palkkaa.”

Alkaa sataa. Leiriläiset ovat siirtyneet lämmittämään rantasaunaa. Saunan kuistilla käy iloinen puheensorina. Mietitään sotilasarvojen järjestystä.

 ”Oliko se eversti nyt se korkein?” 

”Ei, kun se oli se kenraali!”

Välillä nauretaan. Täällä ei ole internetiä, tietokoneita eikä kiirettä. Täällä saa nauttia alkukesän illasta hyvässä seurassa ja seurata puolikesyn lokin pesimäpuuhia katkenneen rantakoivun kannossa.