Mikä puhuttelee?
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Mikä puhuttelee?

Kun suomalaisena hyvin koulutettuna teologina astuin ensimmäistä kertaa tansanialaisten opiskelijoiden eteen, en osannut arvata mikä muutos ajattelussani tulisi tapahtumaan seuraavan vuosikymmenen aikana. Sormeni syyhysivät päästä käsittelemään Paavalin, Augustinuksen, Lutherin ja vielä pietismin viitoittamaa polkua vanhurskauttamisen oikeaan ymmärtämiseen. Ällistykseni oli suuri, kun synti- ja syyllisyysteemat eivät herättäneetkään kovin suurta vastakaikua opiskelijoissa.

Vuosien varrella tulin oppineeksi, että kysymys omasta kelpaavuudesta Jumalalle ei ole mitenkään ytimessä afrikkalaisessa hengellisyydessä. Olennaisempaa kuin kapea ”oma sielu ja sen pelastus” -ajattelu, on ihmisen kokonaisvaltainen olemus ja oleminen tässä ja tulevassa maailmassa. Olin ymmärtäväni, että afrikkalainen ikkuna spiritualiteettiin on käsinkosketeltavampi ja tämänpuoleisempi kuin minulla oli – se liittyi enemmän sairauteen, terveyteen, ruokaan, sateeseen, elämän jatkuvuuteen ja tasapainoon, ihmissuhteisiin, henkimaailmaan, pelkoihin ja rohkeuteen. Näiden asioiden läpi Jumala on läsnä ihmisten ja yhteisöjen elämässä. Afrikkalaiset teologit ovat aivan oikein kritisoineet länsimaista pelastuskäsitystä liian tuonpuoleiseksi: pelastus on vasta joskus. Afrikkalaiset kristityt haastavat meitä kysymään, miten Jumalan valtakunta on olemassa jo nyt ja juuri tässä. Oppimani uuden katsantokannan mukaan myös ihmisen tämänpuoleiseen todellisuuteen kuuluvat asiat ovat hengellisiä – ja tämä on aivan luonnollinen tapa ajatella siellä, missä maailmankuva on kokonaisvaltainen eikä pirstaloitunut, kuten meillä.

Tätä mieltä oli myös profeetta Jesaja puhuessaan Jumalan viestiä ihmisille: ”Toisenlaista paastoa minä odotan: että vapautat syyttömät kahleista, irrotat ikeen hihnat ja vapautat sorretut, että murskaat kaikki ikeet, murrat leipää nälkäiselle, avaat kotisi kodittomalle, vaatetat alastoman, kun hänet näet, etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi.” (Jes. 58: 6–7).

 

KATI KEMPPAINEN