Jokainen voi tehdä mielenterveystyötä
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Jokainen voi tehdä mielenterveystyötä

Kuva Tuija Hyttinen

Pitkään mielenterveysoireista kärsineillä on huono terveyteen liittyvä elämänlaatu.

Terveyttä ja sairautta on pääsääntöisesti totuttu mittaamaan konkreettisilla mittareilla. Laboratoriokokeet, verenpaineen mittaus, ekg-käyrät ja kyselylomakkeet kertovat suhteellisen selvästi, jos jotain pielessä.

”Ne eivät kuitenkaan välttämättä kerro mitään ihmisen terveyteen liittyvästä elämänlaadusta”, terveystieteiden tohtori ja Kuopion psykiatrian keskuksen osastonhoitaja Tarja Saharinen selvittää.

Terveyteen liittyvää elämänlaatua on viime aikoina tutkittu maailmalla melko paljon.

”Siitä on tullutkin tärkein väestön terveyden mittari sairastavuuden ja kuolleisuuden rinnalle.”

”Kyseessä on ihmisen oma kokemus ruumiillisesta, henkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan.”

Saharinen väitteli Itä-Suomen yliopistossa lokakuun lopussa aiheesta Mielenterveydeltään pitkäaikaisesti oireilevien ja oireettomien 25-64 -vuotiaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät.

Väitöskirjaansa varten hän haastatteli 333 eri puolilla Pohjois-Savoa asuvaa ihmistä.

”Heille kuuluu suuri kiitos osallistumisesta. Ilman heitä ei olisi tätä tutkimustakaan.”

Kokemus on yksilöllinen

Kerätessään materiaalia väitöskirjaansa Saharinen pani merkille, että kokemukset terveyteen liittyvästä elämänlaadusta ovat kovinkin yksilöllisiä. Kokemuksiin vaikuttaa pitkälti se, kuinka tyytyväinen ihminen on elämäänsä yleensä.

”Kaksi ulkoisesti samassa tilanteessa olevaa, saman sairauden ja sen oireiden kanssa kamppailevaa ihmistä voivat kokea terveyteen liittyvän elämänlaatunsa täysin eri tavoin. Elämäänsä tyytyväisempi antaa todennäköisesti positiivisemman arvion. ”

”Tämä ihmisen oma kokemus asiasta, vaikuttaa siihen, miten hän selviytyy sairaana tai terveenä.”

Pitkäaikaisten psyykkisten sairauksien, etenkin vakavan masennuksen, ja somaattisten sairauksien on tutkimuksissa osoitettu huonontavan terveyteen liittyvää elämänlaatua. Suomessa ei tätä asiaa ole kuitenkaan kovin paljon tutkittu mielenterveysoireista tai psyykkisistä sairauksista kärsivien ihmisten kohdalla.

”Tällä hetkellä terveyteen liittyvällä elämänlaadulla mitataan lähinnä hoidon tehokkuutta.”

Pysähdy kuulemaan ihmistä

Saharisen mukaan pitkään mielenterveydeltään oireilleita ihmisiä voidaan pitää haavoittuvana väestöryhmänä.

”Heissä on paljon työttömiä tai työkyvyttömiä, jotka ovat pudonneet pois työterveyshuollon piiristä. Osa taas asuu syrjäseuduilla, joissa ei ole terveyspalveluja lähellä. Ja paljon on heitäkin, jotka eivät vain jaksa hakeutua lääkärin tai hoitajan juttusille.”

”He saattavat myös herkästi jäädä huomiotta terveyspalveluissa.”

Saharinen painottaa, että näiden ihmisten terveyteen liittyvän elämänlaadun tutkiminen on erityisen tärkeää terveyserojen vähentämiseksi ja tasavertaisuuden lisäämiseksi. 

”Tutkimuksessani ilmeni, että psyykkisistä sairauksista kärsivien terveyteen liittyvä elämänlaatu oli huonompi kuin sydänsairauksista tai tuki- ja liikuntaelinten sairauksista kärsivien ihmisten.”

”Pitäisi pysähtyä kuulemaan ihmistä vähän pidemmäksi aikaa. Sen voi tehdä kuka tahansa meistä. Perheenjäsen tai ystävä voi kysellä vointia ja toimittaa tarvittaessa terveyspalvelujen pariin.”

”Myös terveydenhuollossa voitaisiin lähestyä ihmistä kokonaisvaltaisemmin. Muutama lisäkysymys verenpaineen mittauksen lomassa voi hyvinkin paljastaa esimerkiksi masennusoireita.”

Ihmisten ilmoille

Saharisen tutkimuksessa ilmeni myös, että mielenterveysongelmat ovat kytköksissä sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemiseen.

”Silloin ihmissuhteiden säilyttäminen ja uusien luominen on vaikeaa.”

”Masennus on nykyään yksi suurimmista syistä työkyvyttömyyteen. Kun ihminen jää työelämän ulkopuolelle, se on todella iso asia monilla mittareilla mitattuna. Siitä pitäisi mielestäni puhua enemmän.”

Sosiaaliset kontaktit voivat kuitenkin olla tehokasta lääkettä, joka kohentaa mielenterveysongelmista kärsivien terveyteen liittyvää elämänlaatua.

”Kaikki toiminta, jonka parissa ihmiset pääsevät toistensa luo, on kullanarvoista.”

”Esimerkiksi seurakunta ja asukastuvat tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia tavata muita ihmisiä, jutella ja kohdata arkisella tasolla.”

Saharinen myöntää, että aina ihmisten ilmoille lähteminen ei ole helppoa.

”Joskus tarvitaan perheenjäsenen, kaverin tai naapurin rohkaisua. Kuka tahansa lähimmäinen voi tehdä omalta osaltaan mielenterveystyötä.”

Tukiverkostot vähentyneet

Saharisella on takanaan pitkä ura psykiatrisen terveydenhuollon puolella.

”Työssäni olen nähnyt, että aikuisten mielenterveyshäiriöt eivät välttämättä ole lisääntyneet, mutta niistä on tullut monimuotoisempia. Mukana saattaa olla muun muassa päihteitä, ahdistuneisuutta ja elämänhallinnan ongelmia.”

”Nykyajassa korostuu voimakkaasti individualismi, omillaan pärjääminen. Perheiden ja sukulaisverkostojen tuki on vähentynyt eikä naapureita enää tunneta.”

Terveydenhuollon puolella yhteistyö toimii Kuopiossa Saharisen mukaan hyvin.

”Kuopion psykiatrian keskuksella on hyvät kontaktit terveyskeskuksen ja työterveyshuollon kanssa. Yhteistyötä myös kehitetään koko ajan.”

”Ja erityisen suuri kiitos on annettava mielenterveysjärjestöille ja kriisikeskukselle, siellä tehdään arvokasta työtä, josta on monelle suuri apu.”

 

HELI HARING

 

Valtakunnallista mielenterveysviikkoa vietetään 18.-24.11.