Miten perheteema näkyy näissä eduskuntavaaleissa?
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Ajankohtaista

Miten perheteema näkyy näissä eduskuntavaaleissa?

27.3.2019

Teksti: Ulla Remes

Kuva: Maiju Raunismaa

 

Lapsiperheköyhyys on teema, joka löytyy jo kirkon hallitusohjelmatavoitteista. Perheistä keskustelua kuulee vaalienkin alla valitettavan vähän.

Lapsissa on tulevaisuus. Jokainen haluaisi synnyttää lapsensa vakaisiin, turvallisiin, rakastaviin oloihin. Perheiden jaksamisella on suuri yhteiskunnallinenkin merkitys. 

Väestön ikääntyminen ja lasten syntymisen vähäisyys ovat huolestuttaneet tutkijoita jo kauan. Myös poliitikot ovat vaihtelevasti ilmaisseet huolensa huoltosuhteen heikkenemisestä. Millainen tulevaisuus kansalla on, miten pienet ikäluokat selviytyvät haasteista omassa työssään ja vastuissa edellisen ja seuraavan sukupolven suhteen? Yhteiskunnan rakenteiden tasolla on mietittävä, kuka tekee yhteiskunnassa työt ja tuottaa yrityksissä tulopohjaa sekä maksaa verot, joilla mahdollistetaan vanhustenhoitoa, koulutusta ja sosiaali- ja terveyspalveluita. Miten resurssit jaetaan? Kuka hoitaa vanhukset, kuka maksaa tulevat eläkkeet? 

Lapsia vähän kuten sata vuotta sitten

Vuoden alussa maan hallitus havahtui siihen faktaan, että Suomessa syntyi yhtä vähän lapsia kuin sata vuotta sitten (1868 syntyi vähemmän edellisen kerran). Synnytystalkoista kukaan ei nyt puhunut: Antti Rinne (SDP) oppositiosta sai paljon palautetta kehotettuaan reilu vuosi sitten kansalaisia synnytystalkoisiin. Vaaleja ennen hänen puheenjohtajan poliiitikkosivuiltaan ei kuitenkaan juuri löydy perheteemaan tukea. Puolueen vaalivideossa näkyy tosin muutama lapsi ja äiti, joka puhuu lasten harrastusmahdollisuuksista.

Poliittiset päätökset vaikuttavat perheiden jaksamiseen ja ratkaisuihin lapsimäärästään. Kuopiossa on perinteisesti eduskuntavaalien alla pidetty yksi perhe- tai lapsiteemainen keskustelutilaisuus, jonne on kutsuttu eri puolueista ehdokkaita, joilla on esimerkiksi perheiden asioihin liittyvä koulutus tai työ.

Kuopion Lyseolla helmikuussa pidetty perhepaneeli kokosi asiantuntijoita ja kansanedustajaehdokkaita. Lastensuojelun parissa elämäntyönsä tehnyt sosiaalityöntekijä Eeva Heinonen ja lapsia ja perheitä tukevan Lape-hankkeen koordinaattori Minna Rytkönen saivat keskusteluun kumppaneikseen sosiaalityöntekijä Marjaana Mikkosen (vas), Kaisa Kanteleen (vihr) ja luokanopettaja, koulutuksen kehittäjä ja kanttori Vesa Linnanmäen (kesk).  

Ennakoi, ehkäise, puutu, anna aikaa

Minna Rytkönen muistutti, että Kuopiossa kevään aikana voimakkaasti esille noussut nuorten pahoinvointi ei synny tyhjästä. Tutkimus tuntee asian juurisyyt. Hyvinvoinnin keskeiset tekijät ovat mielen hyvinvointi, perheen ihmissuhteet ja kokemus osallisuudesta ja yhteiskuntaan kuulumisesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan joka neljäs nelivuotiaiden lasten perheistä tarvitsee tukea vanhemmuuteen. Pohjois-Savossa tuki jää usein saamatta.

Eeva Heinonen korosti, että keskeisiä vaikuttavia asioita arjessa on muutama: on oltava aikaa lapselle, on työskenneltävä lasta lähellä ja oltava saapeilla matalan kynnyksen palveluna, ja on muistettava, että yksi pysyvä auttaja on parempi kuin vaihtuvat ammattilaiset tai muut aikuiset. 

”Ennakoi, ehkäise, puutu, anna aikaa”, Heinonen korosti. Vanhojen hyvien käytäntöjen on palattava.

Kaisa Kantele kuvasi sosiaalityöntekijän arkeaan, kuinka karua on sanoa apua pyytävälle vanhemmalle, että palataan kriisiinne viiden kuukauden päästä. Resurssia on suunnattava auttamiseen ja ennaltaehkäisyyn, ja työelämään on saatava joustoa.

”Lapsiperheköyhyyteen on puututtava. Se kasautuu moniin asioihin ja näkyy vielä aikuisuudessa. Toinen keskeinen kärki on mielenterveyden tuki: liian usein apua tarvitseva jää vaille tukea.”

Kodinhoitajat takaisin perheisiin

Marjaana Mikkonen pohti, miten lasten ja perheiden hyvinvointi on monitahoinen kokonaisuus, jossa keskeistä on työn ja perheen yhteensovittaminen. Varhaiskasvatuksen laadun parantaminen on tärkeää, lisäkäsiä tarvitaan päiväkoteihin, ja laatueroja on tasattava. Hän otti esille lasten tunne-elämän haasteet ja esimerkiksi yksinhuoltajaperheiden tukemisen. Traumatilanteista selviämiseen tarvitaan lisäkoulutusta lasten kanssa työtä tekeville tahoille.

Vesa Linnanmäki korosti perheiden valinnanvapautta lasten hoitomuodon valitsemisessa eikä pitänyt hyvänä vanhempainvapaan 6+6+6 -mallin pakkojakoa vanhempien kesken. Vanhemmuuden kulut tulisi hoitaa valtiolta eikä äidin työnantajan kassasta ja kodinhoitajat pitää saada lapsiperheisiin. Tuella perheisiin saadaan huikeat säästöt, Kuopiossakin kuuden kodinhoitajan palkkaaminen tuotti 200 000 euron sijoituksella miljoonasäästöt. Parasta tukea koko yhteiskunnalle on kuitenkin työllisyyden kasvu: yhden prosentin kasvu riittää yksinään kaikkiin lapsilisiin. Linnanmäki otti esiin Islannin esimerkin yhteisöllisestä kasvatuksesta, jolla saatiin vakava päihdeongelma kuriin, ja kyseli päätöksenteon arvojen perään:

”Kodinhoidontuen reaaliarvo on laskenut vuodesta 2000 vuoteen 2009 29 prosenttia. Samaan aikaan asumistuen reaaliarvo on noussut 35 prosenttia, ja se menee suoraan osakkeenomistajien ja sijoittajien taskuun. Mitä tämä kertoo päättäjien arvoista?”
”Entä minne on unohtunut ilo lapsesta?”, Linnanmäki kaipasi.

Vaalikoneet ei kovin perhekeskeisiä

Miten perheiden ja lasten asiat näkyvät vaalikoneissa? Savon Sanomien vaalikoneessa oli yksi väittämä perheistä: Mahdollinen perhevapaauudistus on tehtävä niin, että lasten kotihoidontuki säilyy siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Iltasanomilla oli näistä teemoista kaksi väittämää kolmestakymmenestäviidestä: Perhevapaauudistuksessa tärkeintä on se, että perheet saavat itse päättää vapaista ilman kiintiöitä ja Vähävaraisille perheille pitää maksaa erillinen 200 euron lapsilisä.

Lasten ja perheiden asia on ainakin Kristillisten Bjorn Cederbergin ja Minna Sahlbergin vaaliteemoina. Kokoomukselta ainakin Tarja Arbeliuksella näyttää olevan perheiden asiat kärjessä. Kristillisdemokraatit ovat puhuneet kasvurauhan puolesta ja heillä on ehdokkaana myös emeritusprofessori Juhani Laurinkari, jonka erityisosaamista ovat juuri sosiaalipolitiikka ja hyvinvointi.

Ylen Vaalisohva -sarjassa kysyttiin, kuka tekisi lisää lapsia. Lapsilisiä on leikattu ja lapsiperheiden asema on hankaloitunut. Keskustelu liikkui muun muassa siinä, kuka hoitaa lasta ja miten perhevapaiden sääntelyehdotukset suhteutuvat yksilönvapauteen ja toimivatko talousbonukset. 

Perheenäiti Lea Laine kaipasi kodinhoitajia takaisin. Hän painotti myös, että lapsella on aivan oma arvonsa ja tulokulmansa keskusteluun, ja se on hänen oma elämänsä.