Cristiano Salutem, hengellisyyden helmet lapsille ja nuorille
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Arkisto

Cristiano Salutem, hengellisyyden helmet lapsille ja nuorille

30.1.2019

Teksti: Terhi Laitinen

Kuvat kustantajan

A sanoi Agricola

A sanoi Agricola on tarina Kristian-pojasta, jolle isä antaa lahjan, kirjan, joka tähden tavoin valaisee ihmisten maailmaa. Sen avulla nimittäin Suomen kansa voi oppia lukemaan omalla äidinkielellä, tai ainakin melkein, sillä isä Mikael Agricolan piti luoda sellainen suomen kirjakieli, jota niin hämäläinen, savolainen kuin karjalainenkin osaisi lukea.

Kirjoittajista Tytti Issakainen on kirkon kulttuuripalkinnon saanut käsikirjoittaja, jonka kynästä on lähtenyt monta kirkollista näytelmää. Suomen kielen emeritaprofessori Kaisa Häkkinen on kirjakielemme historian laatija ja monipuolinen sanan taitaja Maisa Tonteri on kirjoittanut useita lasten hengellisiä tietokirjoja.

Pekka Rahkosen hauska kuvitus tukee tekstiä erityisesti, kun kirjassa lukee näin:

”Viisas piispa halusi, että taitavat nuoret miehet hakisivat yliopistosta lisää oppia. Koska täällä ei ollut yliopistoa, nuorukaiset lähetettiin maailmalle. Palattuaan kotiin he antoivat tietonsa Suomenmaan hyväksi. Vihdoin tuli myös minun vuoroni lähteä vieraille maille.

Kuvassa istuu suomalaisessa kansanperinteessä viisautta edustava pöllö koivun oksalla taustanaan keskiaikainen kirkko.

Eläimet saavatkin tärkeän roolin kirjassa ja nousevat lystikkäiksi detaljeiksi: kuninkaallinen kissa hiirijahdissa ja kirjan lopussa kukko – onhan kyseessä Abckirja. A niin kuin Agricola sopii tarinallisuutensa takia lapsille, mutta loppupuolen tieto-osan vuoksi myös varhaisnuorille.

Lalli ja surma järven jäällä

Lallin tarinasta Jukka Rantala kertoo kirjassa Lalli ja surma järven jäällä kolme versiota ja kirja on erityisesti suunnattu nuorille, jotka voivat sen avulla pohtia historian totuuksia, etenkin kun edelleen on epävarmaa, oliko piispa Henrikiä olemassakaan.

Kuvittaja Venla Poskelan esikoissarjakuvan ratkaisut ovat hauskoja: kertomuksia peilataan kolmen nykynuoren kautta ja silloin kuvat ovat värillisiä, joskin niissä on puuvärikynän jäljen tuomaa hentoutta. Lallin, Kertun ja piispa Henrikin elämää kuvatessa maailma onkin mustavalkoinen ja peräti harmaa, mikä on omiaan vahvistamaan perinteistä mielikuvaa katolisen keskiajan pimeydestä.

Kirkkovuosi lasten kanssa

Kirkkovuosi lasten kanssa -kirjassa käydään läpi tarkasti ja monipuolisesti kirkkovuoden kolme jaksoa rukouksineen. Anita Polkutien herkkääkin herkempi pastellisävyinen ja yhtä aikaa iloa tuova kuvitus tukee mainiosti useita uskonnollisia lastenkirjoja kirjoittaneen Monica Vikström-Jokelan tekstiä, jonka asiafaktat on tarkistanut isä, emeritusarkkipiispa John Vikström.

Aina ei kirjasta erotu, mikä on tarkoitettu tekstiksi ja kertomukseksi lapsille ja mitkä ohjeistukseksi aikuisille kirkkovuoden viettoon lasten kanssa. Kirja päättyy kuitenkin oivallisesti Isä meidän -rukoukseen ja Herran siunaukseen. Hieno rukous meille kaikille on myös tämä: ”Kaiken elävän ja kasvavan Jumala: Anna itsehillinnän hedelmän kasvaa minun puutarhassani, jotta tuntisin milloin pitää olla suuttumatta ja milloin täytyy uskaltaa suuttua. Aamen.”

 

Nämä edellä analysoidut kirjat tekevät komean kaaren maamme kulttuurihistoriaan, onhan Lalli ensimmäinen kirjallisesti kuvattu suomalainen. Agricola-kirja taas kertoo toisaalta suomen kirjakielen synnystä ja toisaalta reformaation merkityksestä Suomen kirkollisen elämän historialle. Kirkkovuositeos puolestaan dokumentoi tällä hetkellä tärkeät vuotuiset juhlapäivät, jotka koskettavat kaikkia, uskosta tai uskomattomuudesta riippumatta.