Uskontojen maailma
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Lähikuvassa

Uskontojen maailma

27.12.2018

Teksti: Ulla Remes

Kuva: Tuija Hyttinen

Kuopion Taidelukio Lumitin uskonnon ja psykologian opettaja Heli Mäntylä avaa luokkansa oven vielä juuri ennen joululomia. Korkea, perinteikäs Puistokoulun luokka on täynnä uudenkarheita pyöreitä, puisia pöytäryhmiä.

”Meillä on testikäytössä pyöreät pöydät, jotta tiedetään, mitä halutaan uuteen koulurakennukseen. Käytän osallistavia menetelmiä, ja ryhmäkeskustelut voi näin toteuttaa luontevasti ja helposti”, Heli Mäntylä kertoo.

Keskusteleva ote saa tunnustusta myös oppilailta:

”Myös uskonnonopetus voi joillakin olla faktaa faktan perään. Täällä me keskustelemme paljon, ja kun kuulee toisten näkemyksiä, tulee ajatelleeksi uudella tavalla”, kiittää Mari Ala, joka tuli musiikkilukioon Kittilästä saakka.

”Musiikin ja muiden oppiaineiden tunneilla yhdistyy ihmiseksi kasvamisen asioita, taidelukiossa niitä tuodaan enemmän esille kuin vaikka entisessä koulussani Kittilässä.”

”Kun ussantunneille saa tulla kuka tahansa mistä uskontokunnasta tahansa, on hyvä asia, että opetus on neutraalia. Tiedostamatontakaan ohjailemista ei tapahdu”, sanoo Anetta Kukkonen.

”Jos keskustelee vaikka ateistin kanssa, voi ymmärtää sitä kautta toisen näkökulmia”, Nea Ulmanen sanoo.

Tilaa pohtia ihmisyyttä

Pyöreän pöydän äärellä istuu kolme nuorta naista, Lumitin musiikkilinjalaista. Mari lukee  ylioppilaskirjoituksiin, hän on yksi harvoja uskontoa kirjoittavia oppilaita, ja muilla ovat vielä kurssit kesken.

”Uskonnontunneilla on tilaa pohtia ihmiseksi kasvamista. Lukio-opiskelu ja uuden oppiminen tuovat itsessään tuntemusta maailmasta ja ajatusta ihmisyydestä ja sitä kautta asioita voi peilata omaan elämään. Jos jokin aihe itseä kiinnostaa, se boostaa sitä, että saa siitä omaan elämään ja arkeen jotakin. Monipuolisempi kuva maailmasta vaikuttaa arkiajatteluun, myös käytännön asioihin omassa elämässä”, jäsentää Anetta.

Omat kiinnostuksen kohteet vaikuttivat myös oppimistehtävien tekoon erityisesti uudessa uskonnonkurssissa Uskonto tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa. Anetta perehtyi fantasiaan kuten Harry Potteriin kirjallisuuden kautta, Nea tutki Narniaa elokuvien kautta. Mari hyödynsi luontevasti juuri tehtyä Rooman matkaansa tutkien uskonnon vaikutusta arkkitehtuuriin ja yhdistäen työhön historian näköaloja: ”Vitsit se oli hyvä juttu yhdistää kahta kiinnostuksen kohdetta!”.

Nuoret kertovat huomanneensa opintojen myötä sellaisia uskonnollisia piirteitä peleissä ja elokuvissa, joihin vapaa-ajalla ei muuten ole kiinnittänyt huomiota.

”Jäin myös miettimään, miten paljon yhteistä uskonnoilla on. Kaikilla on sama pohja, mutta vaan eroja tuodaan esiin, mediassa ja muualla otetaan ne vieraina asioina, vaikka se ei ole oikeasti niin”, Mari sanoo.

Asenteet uskontoa kohtaan syvällä

Kuta lähemmäksi uskontoja pääsee, sitä paremmin niitä ymmärtää, ja uskonto on hyvin syvällä kulttuurissa jo ennen kristinuskon syntyä. Samaan aikaan tulee tietoisemmaksi omista kristillisistä juurista, ne tulevat näkyviksi. Opiskelijat kuvaavat keskustelussa moneen kertaan silmien avautumista.

Heli Mäntylä sanoo, että hän ei pyri erityisesti herättämään tunteita, mutta kokemuksellisuus on opetuksessa tärkeää. 

”Opettajan pitää tehdä töitä, että saisi myönteisiä tunteita näkyviin: jossakin syvällä yhteiskunnassa on uskontokielteisyys. Nämä tytöt ovat poikkeus. Mistä asenteet uskontoa kohtaan sitten kumpuavat, alakoulun uskontotunneilta vai kotitaustasta vai yleisestä kulttuuri-ilmapiiristä yhteiskunnassa, sitä on vaikea tietää.”

Oppitunneilla ei kuitenkaan tule esille vihapuhe eikä Heli Mäntylä ole koskaan törmännyt henkilökohtaisuuksiin menemiseen. Arvoja ja todellisuutta on olla oma itsensä, taiteen alalla ja maailmankatsomuksen osalta.

Anetta Kukkosen mukaan kunnioitus vahvistuu ymmärtämisen myötä. Nea Ulmanen mainitsee, että eihän kukaan halua toisten kohtelevan huonosti itseä, vaikka edustaisi ympäristössään vähemmistöuskontoa. 

”Nykyään kun matkustaminen on lisääntynyt, on entistä tärkeämpää, että on tietoa uskonnoista. Kun tuntee alueen uskontoja, ymmärtää myös kulttuuria enemmän. Olen itse matkustanut lähinnä länsimaissa, mutta erityisesti Aasiassa on välttämätöntä tuntea uskontoja kuten hindulaisuutta ja buddhalaisuutta ennen kuin kulttuuria voi ymmärtää”, miettii Nea Ulmanen. 

Jokainen tulee jostakin

Anettan mielestä maailmanuskontojen kurssin pitäisikin olla pakollinen kurssi jokaiselle. Mari korostaa, että tärkeintä on, että osaa ottaa muut uskonnot huomioon:

”Globalisaation myötä on pakko alkaa ymmärtää toisia. Tuomitseminen kertoo vain tiedon ja tunteen puutteesta, luuloista kokemuksen sijasta. Uskonnonopetus koulussa avartaa.”

Opintoretkiä on tehty Valamon luostarin lisäksi Helsinkiin tutustuen juutalaisuuteen, islaminuskoon ja katolisuuteen:

”Henkilökohtaisista tapaamisista jäävät uskonnoille kasvot ja mielikuva, se on aina erityistä!” Heli Mäntylä kiteyttää.

Entä millaisia mahdollisuuksia uskonnontunneilla on ottaa tunteet puheeksi? Nuoret naiset ovat yhtä mieltä siitä, että tilaa tunnepohdinnalle löytyy esimerkiksi eettisen pohdinnan äärellä, tosin etiikkaa on hyvin vähän enää opetuksessa. Erityismaininnan saa kuitenkin psykologian puolella kehityspsykologian kurssilla tehty oma kehityskaari: mikä kaikki on vaikuttanut siihen, miten minusta tuli minä.

”Toivon, että nuori ei kokisi juurettomuutta. Jokainen saa tehdä oman maailmankatsomuksellisen  muodostelmansa miten haluaa, mutta on tärkeää että on jotakin mistä lähtee liikkeelle, mihin ottaa kantaa ja mihin voi halutessaan palata”, Heli Mäntylä kokoaa. 


Uskonnonopetus nyt

  • Uskontoa opetetaan vuoden 2016 opetussuunnitelman mukaan
  • Muutoksessa Raamattutietoa vähemmäksi ja maailmanuskonnot vapaaehtoisiksi lukuunottamatta juutalaisuutta ja islamia
  • Pakollisia kursseja lukiossa vain kaksi, erikoislukioissa (urheilu- tai taidelukioissa) minimissään yksi
  • Opetus ei tunnustuksellista eikä uskontoa harjoiteta tunneilla
  • Katsomusaineiden eli uskonnon ja elämänkatsomustiedon sisällöistä osa on yhteisiä, joten opetusta voi myös järjestää yhdessä (etiikka, tunteet ja suomalainen kulttuuriperintö)
  • Suhde omaan uskontoon -osiota ei voi yhdistää
  • Evankelisluterilaisen uskonnon tunneille voi osallistua mistä uskontokunnasta tahansa, mutta yleensä tarvitaan vanhempien päätös
  • Uskonnollista vakaumusta tai kirkkoon kuulumista ei kysytä koulussa eikä opettaja välttämättä edes tiedä sitä
  • Koululla velvollisuus järjestää uskonnonopetus, mikäli vähintään kolme oppilasta kuuluu samaan uskontokuntaan ja kyseisellä uskonnolla on opetussuunnitelma
  • Pätevistä islaminuskon opettajista on pula
  • Dogmatiikkaa eli oppia ei opeteta enää erillisesti vaan keskeiset opit kuten käsitykset kuolemanjälkeisestä elämästä käsitellään uskontotieteen näkökulmasta lyhyesti kunkin uskonnon kohdalla
  • Etiikka on siirtynyt filosofian puolelle
  • Uskontoa kirjoitetaan yo-kokeissa enää vähän, kirjoittajia Lumitissa koko vuonna kuusi ja koko Kuopiossa kymmenkunta