Syntyikö Jeesus neitsyt Mariasta
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Lähikuvassa

Syntyikö Jeesus neitsyt Mariasta

28.11.2018

Teksti: Kari Kuula

Joulun sanoma neitseestä syntyneestä Jumalan Pojasta
herättää myös kiistoja ja kirkkopolitiikkaa.

Toisinaan joulun ajan kirkkorauhaa rikkoo äänekkääksikin kohoava kiista eräästä joulun yksityiskohdasta: syntyi neitsyt Mariasta. Jeesus siis sai alkunsa ilman maallista isää, kertovat joulun evankeliumit ja myöhemmin myös apostolinen uskontunnustus.

Joidenkin mielestä tämä kuulostaa antiikin myytiltä ja vertauskuvalliselta puheelta vailla historiallista pohjaa. Kyllä se todellinen historian Jeesus sai alkunsa samalla tavalla kuin muutkin ihmiset.

Joskus nämä puheenvuorot vetoavat tieteelliseen raamatuntutkimukseen. Eräät tutkimuksen huomiot kun näyttäisivät kyseenalaistavan Jeesuksen neitseellisen sikiämisen tai ainakin heikentävän sen todennäköisyyttä.

Toiset taas ihmettelevät, miksi juuri tätä uskonkohtaa kritisoidaan niin ankarasti. Jos tunnustetaan usko kaiken Luojaan, mutta kiistetään pieni luomisihme Marian kohdussa, niellään kameli ja siivilöidään hyttynen.

Kampitusta ja kädenvääntöä

Neitseestäsyntymisestä on tullut myös kirkkopoliittinen kampituksen väline. Espoon piispaehdokkaidenkin kantaa kysyttiin pieni kohunpoikanen mielessä.

Jos nimittäin haluaa esiintyä oppineiston edustajana, tapahtuman historiallisuutta kannattaa tahdikkaasti kyseenalaistaa. Silloin kuulostaa fiksulta ja rohkealta. Kirkasotsainen neitseestäsyntymiseen uskova taas leimataan konservatiiviksi, pelimieheksi tai pelkuriksi.

Tällainen mielikuva hallitsee helposti julkista kädenvääntöä aiheesta. Niinpä ihmeeseen uskova kokee joutuvansa altavastaajan paikalle ja puolustavansa lähtökohtaisesti epäuskottavampaa kantaa.

Hyvin ymmärrettävää. Eihän ihmiset nykyäänkään synny neitseestä, joten miksi niin olisi tapahtunut ennenkään? Tosin Jeesus ei ollut tavallinen ihminen monessa muussakaan asiassa, joten ehkä hänen syntymänsäkin oli erilainen kuin muiden.

Etenkin jos hänen maanpäällinen tiensä tulkitaan siitä uskosta käsin, että hän oli ihmiseksi tullut Jumalan Poika.

Vastaan onkin puolesta

Äkkiseltään näyttäisi, että raamatuntutkimuksen nimissä esiin nostetut kriittiset huomiot kumoaisivat neitseestäsyntymisen historiallisena tapahtumana. Tilanne ei kuitenkaan ole aivan näin yksioikoinen. Se, mitä tiedetään historiasta, voidaan tulkita niinkin, että tilaa jää myös suurelle ihmeelle.

Sitä paitsi joskus samat havainnot, joilla neitseestäsyntymistä kritisoidaan, voidaan tulkita myös puhumaan sen puolesta. Paraatiesimerkki tästä on niin sanottu lainatavara-argumentti.

Kriittisen linjan mukaan neitseestäsyntymisoppi lainattiin antiikin myyteistä. Niissä monet suurmiehet ovat saaneet alkunsa jumalallisen voiman vaikutuksesta ilman maallista isää, esimerkiksi sotapäällikkö Aleksanteri Suuri ja mahtava filosofi Platon.

Siksi kristityt päättelivät, että näin täytyi tapahtua Jeesuksellekin. Hän kun ei ollut yhtään sankarikollegoitaan huonompi. Näin ollen väite Marian ihmeenomaisesta raskaudesta ei perustu mihinkään todelliseen tietoon, vaan se on kristittyjen hyvässä uskossa kehittelemä arvaus.

Sama argumentti voidaan kuitenkin rakentaa toisinkin päin. Ensimmäiset kristityt pitivät pakanajumalia petoksina ja he paheksuivat etenkin niitä myyttejä, joissa jumalat saattavat naisia raskaiksi.

Siksi on epätodennäköistä, että he olisivat ottaneet mallia pakanoiden jumaltarinoista kertoessaan mestarinsa syntymästä. Se ei olisi mitenkään lisännyt Jeesuksen kunniaa.

Niinpä uskon neitseestäsyntymiseen täytyy perustua sellaiseen tietoon, jota kristityt ovat voineet kunnioittaa ja jonka alkuperän he ovat tienneet luotettavaksi. Tällainen lähde on voinut olla vain Jeesuksen äidin Marian kertomus.

Näin neitseestäsyntymistä vastaan esitetty havainto kääntyykin puheenvuoroksi sen puolesta.

Miksi tästä ei puhuttu enemmän?

Mitä sitten ajatella siitä, että neitseestäsyntyminen mainitaan niin harvoin Uudessa testamentissa? Vain Matteuksen ja Luukaan evankeliumeissa, ja niissäkin keskenään jännitteisellä tavalla.

Lisäksi kyseiset evankeliumit ovat syntyneet verraten myöhään, noin 80 –luvulla jKr. Kristikunnan vanhimmat tekstit, Paavalin kirjeet 50 -luvulta, eivät tunne neitseestäsyntymistä. Jos asia olisi ollut yleisesti tiedossa, eikö se olisi löytänyt tiensä muuallekin kuin kahteen myöhäsyntyiseen evankeliumiin?

Ongelmaan on tarjottu seuraavaa selitystä. Osittain kyse on sattumasta. Esimerkiksi Paavalin kirjeiden aihepiirit vain olivat sellaisia, ettei Jeesuksen syntymäihmeeseen ollut erityistä syytä viitata.

Lisäksi jotkut varhaiset kristityt vierastivat neitseestäsyntymistä, koska se kuulosti lainatavaralta pakanoilta. Siksi Marialta peräisin oleva tieto otettiin vastaan hitaasti ja vähän vastahankaankin. Vetoapua saatiin eräästä Jesajan kirjan ennustuksesta, jonka mukaan ”neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan”.

Matteuksen ja Luukkaan kertomusten erilaisuus selittyy sillä, etteivät he tienneet Jeesuksen syntymästä paljoakaan. Perimätieto välitti heille vain tiedon Jeesuksen ihmeellisestä alkuperästä ja syntymäpaikkakunnan Betlehemin nimen. Muun he sepittivät sitten itse.

Selitys toimii, joskaan ei täydellisesti. Se antaa kuitenkin mahdollisuuden pitää kiinni neitseestäsyntymisestä niin, ettei torjuta mitään mitä muuten tiedämme varhaiskristillisyyden historiasta.

Molempi parempi

Miten tärkeä oppi neitseestäsyntyminen sitten on?

Joulun mahtavan sanoman mukaan Jumalan Poika sai Marialta ihmisyyden voidakseen elää ihmisen elämän. Näin hän kantoi meidän syntimme ja voitti kuolemamme. Hän tulee meihin asumaan ja tuo meihin itse Isän Jumalan pelastavan läsnäolon. Kerran jumalihminen kantaa meidät tästä ajasta taivaan kotiin.

Tämä kuvio toimii, vaikka Jeesuksella olisi ollut maallinen isä. Silloinkin hän voi olla Jumala ja ihminen samassa persoonassa.

Neitseestäsyntyminen sopii kuitenkin hieman paremmin kokonaispakettiin. Ilman sitä tapahtuisi nimittäin adoptio. Jumalan Poika ottaisi Marian ja maallisen isän lapsen omaan käyttöönsä. Silloin meillä olisi Jumalaksi korotettu ihminen, ihmisjumala siis.

Nuo kaksi sanaa kuuluu kuitenkin laittaa toisin päin. Hän ei ole ihmisjumala, vaan jumalihminen. Siksi neitsyt tulee raskaaksi Pyhästä Hengestä, ei toisesta ihmisestä. Jotta Mariasta ei syntyisi ihmisten lasta vaan Jumala ihmisenä.

Alkaa mennä hienosäädöksi. Ehkä turhaksikin. Kristityn kun ei tarvitse ottaa kantaa Jeesuksen olemuksen teknisiin yksityiskohtiin.

Olennaista on, että hänessä nähdään suunta ylhäältä alas. Hän ei ole maasta taivaisiin korotettu ihminen, vaan suunta on päinvastainen. Taivaasta astuttiin alas meidän luokse.