Roska ja rukous samassa hetkessä
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Lähikuvassa

Roska ja rukous samassa hetkessä

28.11.2018

Teksti ja kuva: Maiju Korhonen

Tuomo Räsänen kerää vapaaehtoistyönä roskia Nilsiän vanhan kirkon puistosta. Ajatus syntyi Nilsiässä vuonna 2017 järjestettyjen Herättäjäjuhlien myötä, missä myös Tuomo oli mukana.

”Muistan, miten pappi sanoi meidän seisovan pyhällä paikalla. Siitä lähtien aloin vierailla puistossa säännöllisesti monta kertaa viikossa.”

Juhlat vietettiin heinäkuussa ja niiden jälkeen tehtiin perusteellinen suursiivous. Tämän vuoden elokuussa Tuomo huomasi, että roskat olivat palanneet ja niitä alkoi olla vähän siellä ja täällä. Päätös keräämiselle syntyi, kun herännäisyyden johtaja Paavo Ruotsalaisen hautakivelle oli jätetty energiajuomatölkki.

”Siitä vähän suivaannuin. Myös haudan ympäristössä oli paljon roskia ja tupakantumppeja.”

Tuomo siivosi roskat pois, ja samalla hän löysi keräämisen ilon.

”Oli kuin olisin kerännyt pääsiäismunia. Koskaan en puistoon tullessani voinut tietää, kuinka paljon roskia löytyy ja mistä niitä löytyy.”

Silloin tällöin toisten ihmisten roskien kerääminen suututtaa, mutta sitten Tuomo muistaa, että myös hän on joskus syyllistynyt roskaamiseen.

Keruuta kotimatkalla kätevästi

Syksyn mittaan puisto siistiytyi ja roskaaminen väheni. Seurakunnassa tehty valistustyö johti siihen, että myös vapaaehtoinen puhtaanapitotyö väheni. Tämä ilahduttaa Tuomoa, ja hän toivoo, että puisto pysyisi vastedes siistinä.

”Keräsin puistosta kaikkiaan neljä kauppakassillista elintarvikepakkauksia, juomapulloja ja tölkkejä.”

Kerääminen ei roskien vähenemisestä huolimatta silti lopu, sillä Tuomo kokee jääneensä siihen koukkuun. Nykyään hän kerää roskat myös katujen varsilta välillä koti – vanhan kirkon puisto. Matkaa yhteen suuntaan kertyy puolitoista kilometriä.

”Koska kävelen keruumatkat, niin siinä samalla on kätevää poimia myös tienvarret puhtaiksi.”

Ympäristön siisteys on kunnioitusta

Tuomo on miettinyt roskaamisen syitä. Hän arvelee, etteivät ihmiset osaa mieltää vanhan kirkon puistoa hautausmaaksi, koska monet vanhat haudat ovat kadonneet näkyvistä. Puisto näyttää nykypäivänä lähinnä viheralueelta, jossa on siellä täällä ikivanhojen kuusien lomassa koristeellinen rautaristi tai kivinen muistomerkki. Tuomo on lukenut tämän 1730-luvun alussa käyttöön otetun alueen jokaisen luettavissa olevan muistomerkin.

”Havahduin itsekin oikeastaan vasta papin lausuman jälkeen huomaamaan, että ai niin, tämähän on hautausmaa.”

Intoa roskien keräämiselle antaa Tuomon usko siihen, että ihminen on asetettu viljelemään ja varjelemaan luomakuntaa. Hän kokee, että ympäristön siistinä pitäminen on tavallaan ihmisen kunnianosoitus Jumalaa kohtaan.

”Roskien poimiminen on minulle hengellinen harjoitus. Roskan kerättyäni lähetän samalla lyhyen rukouksen ylös taivaaseen”, hän sanoo.