Onnen pipanoita arkeen
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Onnen pipanoita arkeen

Luin kesällä muutamia hyvää elämää käsitteleviä kirjoja. Niissä korostetaan hyveitä ja etiikkaa sekä puhutaan merkityksellisestä elämästä pelkän suorittamisen sijaan. Vaikuttaa siltä, että teema on nousussa ja kiinnostaa yhä useampia. Onko menossa hengen vallankumous ja kyllästyminen materiaan, suorittamiseen ja kilpailuun? Tiedä häntä?

Joka tapauksessa ilmassa on etsimistä ja kysymyksiä, joihin kirkolta jos keneltä löytyy vastauksia. Tommy Hellsten jopa toteaa Levollisuuden kirjassaan, että maailmanhistorian suurimmat ja merkittävimmät sanat on esitetty Vuorisaarnassa. Käsitykseen on helppo yhtyä.

Ajatuksia herättävässä Isa Merikallion kirjassa Suorituselämästä merkityselämään on punaisena lankana hetkessä eläminen – ja nimenomaan siten eläminen, että itsellä ja kanssaihmisillä olisi hyvä olla. Kirjoittaja opastaa meitä valitsemaan asenteen tai perustyylin ohjaamaan jokapäiväistä toimintaa. Tulee löytää vastaus kysymykseen, miten suhtaudun päivittäisiin asioihin ja ihmisten kohtaamisiin.

Miten-elämä on siten vaihtoehto mitä-elämälle, jossa koko ajan tavoitellaan jotain – uutta autoa, parempaa palkkaa, superelämyksiä huvipuistossa jne. Liika runsaus ja jatkuva elämysten napostelu vie tilaan, jossa mikään ei tunnu miltään. Kannattaa siksi koettaa tehdä päivittäisestä arjesta täydempi ja onnellisempi keskittymällä vaikkapa elämään arvostaen tai kiitollisena.

Yhä useampi on kyllästynyt kiireeseen, suorittamiseen ja oravanpyörässä juoksemiseen. Etsitään rauhaa, lepoa, mielen tasapainoa – sanalla sanoen onnellisempaa elämää.

Tämä tulisi saavuttaa ilman, että hypätään syrjään ja muutetaan roussealaisittain luontoon downshiftaamaan. Mikäli tällainen elämäntapa tulisi vallitsevaksi, yhteiskunta ei pysyisi pystyssä siinä muodossa kuin on totuttu tuntemaan. On tehtävä työtä, yritettävä, keksittävä uutta eli ponnisteltava aktiivisesti eikä maata uuninpankolla.

Juuri tähän maailmaan – tämän päivän usein hektiseen todellisuuteen – kirkolla on suuri tilaisuus tuoda ihmisten elämään lohdutusta, elinvoimaa, uskoa, toivoa ja rakkautta.

 

UPI HEINONEN