#silmätristissä ja Sanallista-hartaus 29.8.2018
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Hiljenny

#silmätristissä ja Sanallista-hartaus 29.8.2018

29.8.2018

Kuva: Tuija Hyttinen

Teksti: Olli Kortelainen
Siilinjärven seurakunnan kirkkoherra

Rukouksen muodot

Rukous on ihmisten vanha tapa lähestyä jumalvoimia. Vanhan testamentin Nehemian kirjassa kerrotaan juutalaisesta lainoppineesta Esrasta, jonka Persian kuningas lähetti Babyloniasta järjestelemään Jerusalemin uskonnollisia ja hallinnollisia oloja.

Neh. 8:6

”Esra ylisti Herraa, suurta Jumalaa, ja kaikki kohottivat kätensä ja vastasivat: ”Aamen, aamen!” Sitten he heittäytyivät polvilleen ja rukoilivat Herraa kasvot maahan painettuina” 

Rukous on aikojen saatossa saanut erilaisia ulkoisia muotoja. VT:ssa rukoukset ovat voittopuolisesti yhteisöllisiä. Pohjana oli Jahven ja Israelin liitto. Liittokumppanilta oli oikeus odottaa apua. Yksityinenkin rukous oli mahdollinen, kunhan rukoilija oli kääntyneenä pyhäkköön päin. Juutalaisilta rukoussuunnan ottamisen perivät muslimit, joille tapa on yhä tärkeä.

Varhaiset kristityt rukoilivat Jeesukseen vedoten. Synagogan käytäntöä mukaillen rukoiltaessa joko seistiin tai polvistuttiin. Kädet pidettiin juutalaiseen tapaan taivasta kohti kohotettuina. Käsien ristimisen tapa opittiin myöhemmin keskiajalla germaaneilta, jotka kädet yhteen liittämällä osoittivat alun perin kunnioitusta voittajalle.

Jeesuksen mielestä rukouksessa ulkonaisia muotoja tärkeämpää oli sisältö. Kysyttäessä, miten pitäisi rukoilla, hän opetti Isä meidän -rukouksen. Ennen poistumistaan keskuudestamme Jeesus kuitenkin kohotti kätensä opetuslastensa ylle siunauksen merkiksi. Näin myös pappi yhä tekee jumalanpalveluksen päätteeksi.