Huolia siellä, huolia täällä...
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Lähikuvassa

Huolia siellä, huolia täällä...

28.3.2018

Teksti: Hanna Valkonen

Kuva: Pixabay

Joskus tulee huolehdittua turhaan asioista, joille ei kuitenkaan voi mitään. Vaikka huomaisi, että huoli ei ole järkevä, se voi silti tuntua hyvin todelliselta. 

Ja totta on, että jokaisen elämään sisältyy murheita. Turhia ja ylimitoitettuja huolia ei kuitenkaan kannata raahata päivästä toiseen. Kannattaa pysähtyä etsimään apua, jos huolet jumiutuvat menneisyyteen tai uhkaavat pimentää tulevaisuutta. ”Turhat taakat sitovat voimia ja estävät iloa virtaamasta vapaasti”, sanoo Anna-Liisa Valtavaara kirjassaan Huolena huolehtiminen

”Ihmisen sisimmässä tuntuu usein olevan voimakas jarru ja muutosvastarinta silloinkin, kun tähtäimessä on jotain hyvää. Niin kauan kuin vanhan olotilan kanssa jotenkin pärjää, ei tahdo saada otetuksi itseään niskasta kiinni.” 

Huolehtiminen ja murehtiminen ovat usein syvällä tottumuksissa, mutta niistäkin voi opetella päästämään irti, edes vähän löysentää niiden voimaa. 

”Elämä on niin arvokasta, että sitä ei kannata tuhlata murehtimiseen. Huolehtija saattaa ennen pitkää huomata, että elämässä voi käydä myös hyvin”, Valtavaara toteaa. 

Jumala on suojamme ja turvakallio 

Halki Raamatun on tuhansia lupauksia, joihin kuka tahansa huolehtija voi tarttua. Valtavaara nostaa esiin muutamia maistiaisia. 

”Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kantavat ikuiset käsivarret.” 

”Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla.” 

Jumalaan turvaaminen on itse asiassa uskon ja luottamuksen synonyymi. Varsinkin Vanhassa testamentissa käytetään usein ilmaisua, että Jumala on turvamme. Psalmien kirjassa on kohtia, jotka kuvaavat Jumalaa turvan antajana ja turvapaikkana: Hän on suoja, kilpi, turvakallio, vuorilinna tai linnoitus, jonne voi paeta turvaan. 

”Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky eikä minun rauhanliittoni horju.” 

Huolehtija jää helposti jossittelun loukkuun tai säälimään ja tuomitsemaan itseään. Jumalan anteeksianto on tarkoitettu uskottavaksi aivan täydellisesti, iloon, rauhaan ja vapauteen asti, kuten synninpäästö toisinaan julistetaan. Kun on saanut Jumalalta anteeksi, saa olla turvassa. Jumalan julistama armahdus pitää kaikissa olosuhteissa. 

”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon.” 

”Rukous on kanava, jonka kautta Jeesuksen rauha voi virrata meihin. Rukous rauhoittaa monella tapaa. Jumalan viesti huolenaiheissamme on selkeästi se, ettemme jäisi niitä itseksemme hautomaan vaan puhuisimme niistä hänelle mahdollisimman pian. Vaikka hän jo tietääkin tarpeemme, me itse tarvitsemme tätä kommunikointia Jumalan kanssa”, Valtavaara sanoo.

 


Hyvästit turhille huolille! 

Opi rentoutumaan 

Ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen ovat jatkuvassa yhteydessä kehoon. Rentoutuminen keventää ahdistusta ja huolia. Esimerkiksi hengityksen rauhoittaminen ja tasaannuttaminen on hyvä tapa rauhoittaa itseä. Jos kiinnittää omaan hengitykseen huomiota ja hengittää syvemmin pallean avulla, hengitys rauhoittuu. Kehon myötä tyyntyy mielikin. 

Pidä huolihetki

Varaa itsellesi päivittäin 15 minuutin aika huoliesi käsittelyyn. Kun mieleen nousee päivän tai yön aikana asioita, kirjaa ne saman tien paperille tai huolipäiväkirjaan, mutta siirrä niiden käsittely erilliseen hetkeen. Älä ala pohtia tai märehtiä niitä ennen huolihetkeä. 

Hyväksy huolet 

Kyky hyväksyä omia huolia ja niihin liittyviä tunteita on hyödyllistä erityisesti, kun ongelma ei ole ratkaistavissa. Huoliajatuksen voi hyväksyä, ja sallia sen olemassaolo. Tämä tarkoittaa, että oppii tarkastelemaan huolia vain ajatuksina, ei todellisuutena.

Tarkastele uskomuksiasi 

Huolestuneisuuteen liittyy usein vaikeutta sietää epävarmuutta, vaikka epävarmuus onkin elämässä varsin yleinen tilanne. Tämä voi johtaa toisaalta varmisteluun, toisaalta asioiden hoitamisen välttelyyn. Jos uskoo, että huolehtiminen on haitallista, omia huolia voi yrittää huomaamattaankin torjua tai tukahduttaa. Tämä taas johtaa todennäköisesti niiden voimistumiseen. Jos taas pitää murehtimista hyödyllisenä, esimerkiksi yhdistää sen tunnollisuuteen, taipumus huolestua pysyy varmasti yllä ja saattaa vahvistua. 

Huolehtijatyypin tuntomerkkejä, tunnistatko itsesi niistä? 

Ylihuolehtija, huolissaan olija, murehtija, märehtijä, synkistelijä, pessimisti, surkuttelija, säälijä, kauhistelija, voivottelija, huokailija, huolestuja, hätäilijä, jossittelija, varmistelija, varautuja, varasuunnittelija, kontrolloija, kyttääjä, huomauttelija, varoittelija, ylisuojelija, ylipelkääjä, utelija, hötkyilijä, hössöttäjä, hermoilija, jännittäjä, ylivastuullinen, taakankantaja. 

 

Lähteet: Anna-Liisa Valtavaara: 

Huolena huolehtiminen Kirjapaja 2009 

www.mielenterveysseura.fi