Terveydenhuollossa valta ja vastuu ovat monien käsissä
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Arkisto

Terveydenhuollossa valta ja vastuu ovat monien käsissä

28.3.2018

Teksti ja kuva: Sari Jormanainen

Lääkärin ammatissa valta ja vastuu ovat aina läsnä. Lääkärillä on valta päättää potilaalle tehtävistä tutkimuksista, annettavasta hoidosta ja jopa päättää hoidon lopettamisesta. Valta ja vastuu ovat suuria, mutta myös hyvin tarkkaan säädeltyjä. Lääkärinvala sitoo lääkäreitä käyttämään valtaansa lääkärin etiikkaan ja tutkimustuloksiin perustuen. Monista asioista on myös säädetty lailla. 

Potilaat saattavat kokea lääkärien vallan hyvinkin monella tavalla. Parantumattomasti sairaita potilaita Siun Soten Palliatiivisessa keskuksessa hoitava osastonylilääkäri Minna Kiljunen kertoo, että toisinaan lääkärien vallan koetaan olevan rajaton. 

”Varsinkin pitkäaikaisten sairauksien osalta potilailla saattaa olla epärealistisiakin ajatuksia siitä, mihin lääkäri pystyy ja sen myötä myös odotukset paranemisesta epärealistisia. Lääketieteelläkin on rajansa. Usein lääkäreihin kohdistuu illuusio suuremmastakin vallasta. Ajatellaan, että lääketiede voi pelastaa kaiken.” 

Puolen miljoonan euron lääke 

Toisinaan lääkärien valtaa kyseenalaistetaan. Tällöin voi olla, että internet ottaa potilaan mielessä vallan ja lääkäri koetaan parantumisen esteenä. 

”Potilailla on luonnollisesti toiveita ja internetistä löytyy paljon erilaisia hoitoja, joita potilas saattaa toivoa kokeiltavaksi. Lääkäreiden on kuitenkin tehtävä päätöksiä ensisijaisesti lääketieteellisin mutta toki myös yhteiskunnallisin ja taloudellisin perustein. Jos yksittäinen lääke maksaa puoli miljoonaa euroa vuodessa per potilas eikä sen tehosta ole riittävää tutkimusnäyttöä, ei sitä ainakaan julkisin verovaroin voida käyttää”, Minna Kiljunen kertoo. 

Kalliista hoidoista päätetään tapauskohtaisesti. Kiljusen mukaan yksi odotettu uudistus syöpähoidon tueksi onkin perusteilla oleva kansallinen syöpäkeskus, joka auttaa poistamaan alueellisia eroja syöpähoidossa. 

”Syöpäkeskuksesta tulee jatkossa selkeät ohjeet hoidosta. Esimerkiksi juuri uusista ja kalliista hoidoista olisi kansalliset ohjeet, joita syöpälääkärit noudattavat. Selkeät yhteiset pelisäännöt tarvitaan, jotta hoito olisi kaikkialla Suomessa saatavilla ja kansalaiset tasa-arvoisessa asemassa”, Kiljunen arvioi. 

Rahan rajat päättäjiltä 

Raha puhuttaa jatkuvasti terveydenhuollossa. Kunnat ja valtio määrittelevät mihin rahaa käytetään ja paljonko sitä ylipäätään on käytettävänä. Niinpä terveydenhuollossa merkittävää valtaa käyttävät myös kansanedustajat. 

”Eduskunnan valta on se, että sieltä tulee rahoitus erikoissairaanhoitoon ja kuntiin. Budjettivalta on suuri valta. Lisäksi eduskunnalla on valtaa, koska siellä tehdään lainsäädäntö. Lainsäädäntö sitten ohjaa sosiaali- ja terveyspalveluita ja tätä kautta vaikuttaa kansalaisten elämään”, joensuulainen kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (SDP) kertoo. 

Kompromisseja ja kotihoitoa  

Mäkisalo-Ropponen on ammatiltaan sairaanhoitaja, mikä tuo oman näkökulman terveydenhuollon päätöksiin. Kompromisseja on tehtävä erittäin paljon, eikä se aina ole helppoa. 

”Kyllä se raskasta on. Esimerkkinä diabeteslääkkeiden korvausten heikentäminen. Kun sitä lakiesitystä eduskunnassa käsiteltiin, niin luulen, että kaikki kansanedustajat tiesivät, ettei kaikilla kakkostyypin diabetespotilailla ole jatkossa varaa hankkia lääkkeitä. Se on epäinhimillistä ja hölmöäkin, koska ilman lääkkeitä tulee komplikaatioita, joiden hoitaminen tulee paljon kalliimmaksi yhteiskunnalle kuin lääkkeiden korvaaminen olisi tullut”, Mäkisalo-Ropponen toteaa. 

Erityisen huolissaan Mäkisalo-Ropponen on perusterveydenhuollosta, jossa resurssit ovat kansanedustajan mukaan huonot. 

”Esimerkiksi yksin asuvat muistisairaat ovat jopa heitteillä. Kotihoito ei pysty turvaamaan heille inhimillistä ja turvallista kotona olemista. Olen jopa kuullut, että työntekijöitä ohjeistetaan laittamaan illalla ovet lukkoon, ettei muistisairas pääse ulos. Se on äärimmäisen epäinhimillistä lukita ihminen omaan kotiinsa. Meillä ei ole yhteisökoteja eli ei ole paikkaa näille ihmisille, jotka eivät pärjää kotona. Meidät jotkut perussysteemit ovat rapautuneet niin pahasti, että se aiheuttaa epäinhimillisiä päätöksiä”, Mäkisalo-Ropponen sanoo.

Valta ja viitan suoja 

Valta saa sanana usein negatiivisen kaiun. Valta on jotain, mitä joku käyttää. Paljon puhutaan myös vallan väärinkäytöstä. Valtaa voi kuitenkin käyttää myös hyvään, toteaa Siun soten palliatiivisen hoidon lääkäri Minna Kiljunen. 

”Sana palliatiivinen tulee latinasta ja tarkoittaa ’viittaan peitettyä’. Se kuvaa hyvin palliatiivista hoitoa, jossa potilas ja hänen läheisensä otetaan kokonaisvaltaiseen hoitoon ja ’viitan suojaan’. Heistä pidetään huolta. Potilaan toiveet ja huolenaiheet pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin ja annettava hoito suunnitellaan yhdessä. Hoito on joskus hyvinkin vaativaa mutta pelkkä lääketieteellinen osaaminen ei riitä. Saattohoidossa kannatellaan potilasta ja hänen lähipiiriään kaikin keinoin”, Kiljunen kertoo. 

”Toivoisin, että Suomessa keskusteltaisiin vielä uudestaan saattohoitovapaan mahdollisuudesta. Palkallinen saattohoitovapaa on käytössä esimerkiksi Ruotsissa. Siellä on mahdollisuus jäädä 100 vuorokaudeksi hoitamaan kuolevaa omaistaan. Siitä oli Suomessakin kansalaisaloite, mutta se ei edennyt eduskuntaan. Tässä olisi päättäjille tehtävää”.