Lyhyesti ajankohtaisia 31.1.2018
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Arkisto

Lyhyesti ajankohtaisia 31.1.2018

31.1.2018

Kuvat: Pixabay ja Tuija Hyttinen

Kuopiossa käytössä noin 100 luottokorttia

Helsingin hiippakunnan piispan Teemu Laajasalon taloudenpitoon liittyvät asiat ovat olleet suuren julkisuuden kohteena viime aikoina. Selvitykset kohdistuvat aikaan, jolloin hän toimi Kallion seurakunnan kirkkoherrana. Poliisi on ilmoittanut tekevänsä Laajasalon talousepäselvyyksistä esiselvityksen.

Laajasalo pitää hyvänä, että viranomaiset selvittävät asian. ”Annan heille täyden tukeni ja autan molempia tahoja selvityksessään. Olen edellisessä virassani tehnyt arviointivirheitä ja ollut huolimaton. Pyydän anteeksi kaikilta. Olen toiminnallani tuottanut monille pettymyksen. On itsetutkiskelun ja muutoksen aika.”

Kuopion seurakuntayhtymässä luottokortteja on käytössä noin 100. Esimiehet tarkistavat alaistensa laskut. Kuitit skannataan kerran kuussa Kirkon taloushallintajärjestelmään Kipaan ja niihin kirjoitetaan tarkat selvitykset. Hallintojohtaja tarkistaa kirkkoherrojen laskut.

Ennen luottokortin käyttöönottoa työntekijä allekirjoittaa sopimuksen, jossa hän sitoutuu maksamaan omasta palkastaan puuttuvan summan, mikäli kuitteja ei toimiteta asianmukaisesti. Joissakin poikkeustapauksessa todistettava ja asiallinen selvitys on hyväksytty kuitin puuttuessa.

Arkkipiispa Kari Mäkinen korostaa, että kirkolla on suuri vastuu rahankäytöstä, koska kyseessä ovat kirkollisverovarat. Mäkinen luottaa siihen, että vastuuta yhteisistä rahoista kannetaan kirkossa hyvin. Hän muistuttaa, että ketään ei tule tuomita, ennen kuin asiat on käyty lävitse ja selvitetty.


 

Sortavalan maaseurakunnasta kirja

Emerituspiispa Matti Sihvoselta on ilmestynyt kirja Sortavalan maaseurakunta 1918–1949.

Sortavalan kaupunki- ja maaseurakunnat olivat 1947 Pariisin rauhassa luovutettua Karjalaa, joka aluksi oli Savonlinnan, sitten Viipurin hiippakuntaa. Ne olivat luterilaisen kirkon aktiivisimpia seurakuntia, vaikka kyse on ajoittain vaikeakulkuisista rannikon ja saariston alueista.

”Selitys löytyy seurakunnan hengellisestä perinteestä. Sortavalan seudulla oli 1800-luvun puolivälissä syntynyt seurakunnan kappalainen Henrik Renqvistin ahkeran sanankylvön ja sielunhoidon johdosta vahva hengellinen liike, Sortavalan seudun rukoilevaisuus tai renqvistiläisyys”, Sihvonen kertoo. Muista herätysliikkeistä poiketen se ei rakentanut omaa organisaatiota. Kasvatustyön kulmakivi oli pyhäkoulu, joka kukoisti.

”Liike halusi olla vain uskollinen kirkolle ja seurakunnan hengelliselle elämälle. Jumalanpalvelusta, ehtoollista ja jokapäiväistä rukousta pidettiin tärkeinä. Liikkeen perintö elää yksittäisten kristittyjen ja perheiden välityksellä sukupolvesta toiseen”, emerituspiispa sanoo.

Sotavuodet 1939–1945, ja erityisesti kaksi kertaa evakkoon joutuminen, olivat raskasta aikaa seurakuntalaisille ja papistolle. Työmatkat sota-ajan oloissa ulottuivat alueelle, joka oli puolen Suomen laajuinen.

”Seurakuntalaiset halusivat viimeiseen asti pysyä entisen seurakuntansa jäseninä, vaikka asuivatkin uusilla paikkakunnilla Kanta-Suomessa. Heidän oli kuitenkin lopulta liityttävä paikalliseen seurakuntaan, koska kaikki luovutetun alueen seurakunnat lakkautettiin lain perusteella vuoden 1949 lopussa”, Sihvonen muistelee.

 


Alavan kirkkokuorolle tunnustusta

Vuoden musiikkiryhmä on Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry:n myöntämä tunnustus ansiokkaasta työstä kirkkomusiikin piirissä. Vuonna 2018 se myönnetään kuopiolaiselle Alavan kirkkokuorolle.

Tänä vuonna valinnassa haluttiin painottaa kirkkomusiikin monipuolisuutta ja sitä, kuinka kirkkomusiikkitoiminnassa voi taiteellisten arvojen rinnalla tehdä sosiaalista hyvää kuten lisätä yhteisöllisyyttä tai antaa ihmiselämälle mielekästä sisältöä.

Alavan kirkkokuoroa johtaa kanttori ja musiikkikasvattaja Ossi Jauhiainen. Toimintaperiaatteena on, että seurakunnan rahoituksella järjestyy koko perustoiminta: johtaja, tilat, nuotit, lapsiparkki, harjoituskahvit ja niin edelleen. Näin konserttien tulot pystytään ohjaamaan hyväntekeväisyyskohteisiin.

”Olen erityisen iloinen siitä, että vuoden musiikkiryhmä on periaatteessa ihan tavallinen kirkkokuoro. Alavan kirkkokuorossa tehdään monia asioita tavalla, johon juuri kirkkokuorotoiminta antaa mahdollisuuden: hyvän tekeminen kuorotoiminnan kautta, monipuolinen ja tiiviisti vaihtuva ohjelmisto sekä laulajien värikäs kirjo, joka luo tilaa kohtaamiselle ja yhteisöllisyydelle”, kertoo Kirkkomusiikkiliiton toiminnanjohtaja Jonna Aakkula.

Messuissa Alavan kirkkokuoro on mukana tyypillisesti kerran kuussa. Lisäksi kuoro toteuttaa runsaasti erilaisia konsertteja ja produktioita taidemusiikista gospeliin, teemamessuihin ja artistitaustoihin. Kuorolaiset vievät vierailemalla esimerkiksi sairaalassa ja palvelutaloissa musiikkia myös niiden ihmisten luo, jotka eivät pysty konsertteihin tai messuihin saapumaan.

”Erilaisista elämänlaatua heikentävistä tekijöistä yksinäisyys on tutkitusti se, joka koskettaa suurinta ryhmää suomalaisia. Tutkimusten mukaan joka viides suomalainen kokee yksinäisyyttä. Yhteisöllinen kuorotoiminta on parasta lääkettä ja ennaltaehkäisyä yksinäisyyteen. Lisäksi kuorotoiminnan kautta voidaan tehdä hyvää myös toisille”, kertoo Jonna Aakkula.

Vuoden musiikkiryhmä -nimitykseen kuuluu 500 euron rahapalkinto sekä 1000 euron varaus tunnustuksen saaneen ryhmän ja Kirkkomusiikkiliiton yhteistoimintaan.