Arabikristityt julistavat vapauttavaa teologiaa
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Lähikuvassa

Arabikristityt julistavat vapauttavaa teologiaa

25.10.2017

Teksti: Kaija Vuorio

Kuva: Tuija Hyttinen

Pyhän maan luterilainen kirkko luottaa koulutuksen voimaan. Kirkon ylläpitämissä kouluissa muslimit ja kristityt opiskelevat yhdessä.

”Tulen Palestiinasta. Tiedättekö, missä Palestiina on”, kysyy Ramallahin luterilaisen seurakunnan pastori Imad Haddad Jynkänlahden koulun oppilailta.

Entä Beetlehem, Pyhä maa, Israel, Jerusalem? Entä mikä on arabi? 

Imad Haddad vääntää yksi, kaksi, kolme kuin rautalangasta: on yksi maa – Haddad sanoo monikossa Pyhät Maat viitaten toistaiseksi toteutumattomaan kahteen valtioon  –  on kaksi kansaa, israelilaiset ja palestiinalaiset ja on ainakin kolme uskontoa, juutalaisuus, islam ja kristinusko. 

”Puhun arabiaa, olen arabi, mutta olen syntynyt luterilaiseksi kristityksi. Olen pappi ja opettaja.” 

Haddadin syntymäkaupunki Beetlehem on Palestiinassa, samoin kuin nykyinen kotikaupunki Ramallah. Pyhä maa asuu geeneissä: Kristuskin näki samat vuoret, mäet ja maisemat, käveli samoilla Jerusalemin kaduilla. Haddad tuntee saman maantieteen ja jakaa saman kulttuurin ja mentaliteetin. 

Haddadin vierailu Itä-Suomessa syys-lokakuun vaihteessa liittyi Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon ja Kuopion hiippakunnan yhteistyösopimukseen, jonka kolmantena osapuolena on ollut Suomen Lähetysseura. Uusi väljä uusi kolmikantasopimus allekirjoitettaneen Kuopion Lähetysjuhlilla vuonna 2018. 

Mitä evankeliumit lupaavat? 

Imad  Haddad opettaa uskontoa luterilaisen kirkon ylläpitämässä 469 oppilaan Toivon koulussa Ramallahissa. Muslimit ja kristityt opiskelevat uskontotunteja lukuun ottamatta yhdessä, ja samalla solmivat ystävyyssuhteita ja oppivat ymmärtämään toisiaan.

Palestiinalaisten ahtaaksi ahdistettua todellisuutta ovat betonimuurit ja metalliset turva-aidat, check pointit, kulkuluvat, asuinpaikan sinetöivät henkilökortit, israelilaissiirtokunnat ja Israelin sotilaallisesti hallitsemat alueet Palestiinassa. 

”Kristittyjen määrä vähenee maastamuuton takia. Israelilaisten ja palestiinalaisten konflikti on suurin syy lähteä”.

Konfliktille ei ole loppua näkyvissä, päinvastoin, omat ääriliikkeet vahvistuvat ja uutta sytykettä tulee Syyriasta ja Irakista. Mikä on silloin kristillisen kirkon viesti? 

”Meidän täytyy saarnata elämän kulttuuria, vaikka näemme vain kuolemaa. Meidän pitää julistaa rakkauden kulttuuria vihan ja pelon keskellä ja toivon kulttuuria epätoivossa. Meidän on julistettava Kristuksen vapauttavaa evankeliumia”, Haddad sanoo.

Se tapahtuu osallistumalla ihmisten jokapäiväiseen elämään.

”Ja miten sen teemme: koulutuksen kautta. Vaikka kristittyjä on vain 1,5 prosenttia väestöstä, Länsirannalla on 64 kristillistä koulua. Koulutus luo toisenlaisen todellisuuden. Opetamme vapautta muurin takana.”

”Meillä täytyy olla profeetallinen ääni, joka kertoo, mikä on oikein mikä väärin. Pitää huutaa niin kauan, että muutos tulee.” 

Muutoksen edellytys on, että pystytään kouluttamaan oman identiteetin ymmärtäviä johtajia. Imad Haddadille evankeliumi tarkoittaakin vapauttavaa teologiaa:

”Jeesus tuli, jotta meillä olisi elämä ja yltäkylläisyys. Me emme ole kristittyjä vain kirkkoja ja seurakuntia, vaan koko yhteiskuntaa varten. Elämme todeksi toivoa ja rakkautta, mutta meidän pitää olla myös varmoja, että evankeliumi muuttaa ihmisten elämää, ei vain hengellisesti tai tämän elämän perästä, vaan tässä ja nyt jokapäiväisessä elämässä.” 

Pyhän maan elävät kivet

Kristittyjä on ollut Palestiinassa niin kauan kuin on ollut kristinuskoakin, mutta luterilaisuuden sinne veivät lähetyssaarnaajat vasta 1800-luvulla.  Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisella kirkolla on viisi seurakuntaa Jerusalemissa, Ramallahissa ja Beetlehemissä ja yksi Jordanian puolella Ammanissa. Vaikka kirkolla on vain noin 2000 jäsentä, se ylläpitää kolmea koulua ja päiväkotia. Puijon seurakunta tukee Ramallahissa toimivaa Toivon koulua Suomen Lähetysseuran kautta. Tukisopimuksia on myös Alavan, Kiuruveden ja Pielisensuun seurakunnilla.

Kuopion hiippakunnan kansainvälisen työn sihteeri Jukka Helle arvostaa kristittyjen läsnäoloa, sillä mitäpä Pyhä maa olisi ilman kristittyjä. 

”Arabikristityt puhuvat itsestään mielellään Pyhän maan elävinä kivinä. He haluaisivat, että ihmiset tutustuisivat historiallisten muistomerkkien ja pyhien paikkojen lisäksi myös Pyhän maan eläviin kristillisiin yhteisöihin, joita siellä on ollut alusta asti”, Helle sanoo.

Suomen-tuliaisina Imad Haddad veisi Palestiinaan suomalaisen koulujärjestelmän sekä ihmisten oikeudet ja vapaudet.